Näin syntyi maailman ensimmäinen syövän säveltämä kappale

Syövän hoidossa otettujen merkittävien kehitysaskeleiden ansiosta meidän on jo mahdollista nähdä ne muutokset, jotka aiheuttavat syövän ihmisen perimässä. Taideyliopiston Sibelius-Akatemian opiskelijat ottivat keväällä 2019 haasteekseen luoda syövälle myös äänen.

Musiikki soi sirisevänä, hieman vedenalaisen oloisena. Äänimaisema soi aivan eräiden nykysäveltäjien elektronisen minimalismin tapaan. Ääni vie kauas, pois normaalin arjen mittakaavasta ja tutuista melodioista. Tältä syöpä kuulostaa: meille oudolta, mutta kuitenkin hetki hetkeltä ymmärrettävämmältä.

Taideyliopiston Sibelius-Akatemian opiskelijat loivat syövälle äänen

Taideyliopiston Sibelius-akatemiassa opiskelevan Martin Reckerin abstraktin maalaileva sävellys „Conversations with…“, joka pohjautuu oikean syöpäpotilaan genomidataan, on hyvin omalaatuista musiikkia aina syntytavastaan alkaen.  ”Sävellys rakentuu syöpädatan ja muusikon vuoropuheluna, jossa dataa tulkitseva ohjelmisto toimii välittäjänä. DNA-näyte ohjaa tiettyjen ennalta kirjoitettujen sävelkulkujen etenemistä”, Recker kertoo.

 

Conversations With…

“Kappale on keskustelu potilaan DNA:n palasien ja lavalla soittavan muusikon välillä. Molemmat tämän musiikillisen dialogin osapuolet viittaavat ja reagoivat toisiinsa sekä keskeyttävät toisiaan, aivan kuten keskustelussa.”

-Martin Recker

Tietämyksemme syövästä kasvaa koko ajan. Silti on hämmästyttävää ajatella, että sävellyksen pohjalla soi oikeista syöpäsoluista saatu geenidata. Valmistumassa on aivan uudenlaista musiikkia, jossa syöpäsolujen informaatio tuottaa ääntä. Voimme kuulla jotain näkymätöntä, ehkä ymmärtääkin syöpää aiempaa paremmin.

Reckerin lisäksi omat sävellyksensä datasta ovat tehneet sävellysopiskelijat Elisavet Ftergioti ja Marina Ortega. Sävellykset syntyvät osana Taideyliopiston Sibelius-Akatemian tietokoneavusteisen säveltämisen kurssia, jonka opettajana toimii säveltäjä Josué Moreno.

Ftergioti kuvailee työskentelyä syöpädatan kanssa seuraavasti: ”Koen, että minulla on suuri vastuu. Teen musiikkia pohjautuen dataan, joka ei ole mitä tahansa informaatiota, vaan peräisin syöpäpotilaan perimästä. Tämä on tilaisuuteni antaa hänen syövälleen ääni.”

Do Not stArt

“Kappale on ikäänkuin laastari, joka kääntää datan erilaisiksi ääniefekteiksi riippuen siitä mikä kirjain milläkin sekunnilla ilmestyy. Potilaan DNA on käännetty erilaisiksi ääniefekteiksi - viivästyksiksi, meluksi ja sävelkorkeuden vaihteluiksi.”

-Elisavet Ftergioti

Abstract Body

“Äänilähteet, jotka nauhoitin ja prosessoin saadakseni aikaan äänitiedostot, perustuvat ihmiskehoon ja sen lyöntiääniin. Potilaan DNA-data on käännetty musiikiksi ja se määrittelee sävelkorkeudet, ajoitukset ja keston.”

-Marina Ortega

Moreno puolestaan kertoi jo projektin alussa olevansa ylpeä opiskelijoistaan. ”Luotan täysin heidän kykyynsä tehdä loistavaa työtä. Odotan yllätystä, yritän olla olettamatta mitään ennalta.”

Datan parempi tuntemus avaa hoitomahdollisuuksia

Ihminen kantaa sisällään yksilöllistä genomia, mutta geenien tieto on piilossa solujemme sisällä. Geeniemme kantama informaatio määrittää, millaisia me olemme, mutta se on ratkaisevaa myös terveytemme kannalta. Syöpä saa alkunsa geenivirheistä. Perintöaineksen muuttuminen saa solut jakautumaan hallitsemattomasti, mikä aiheuttaa sairauden.

Solun toimintaa ohjaava informaatio ja sen mutaatiot ovat siis yksinkertaistaen syövän koko kuva, ja Rochella halutaan ymmärtää tätä dataa koko ajan paremmin sekä ottaa kunnianhimoisia askeleita syövän tutkimuksen ja hoidon eteen.

Musiikin syntyminen oikean ihmisen geeniperimän datasta kuvastaa osaltaan sitä kehitystä, mikä syövän tutkimuksessa on saavutettu ja myös sitä tulevaisuutta jota kohti syövän hoidossa mennään.

”Se, että Taideyliopiston Sibelius-Akatemian opiskelijat tekevät syöpäpotilaan genomista musiikkikappaleen on sykähdyttävä ajatus. Tämä opiskelijoiden edessä oleva haaste ilmentää myös hyvin sitä suurta työmäärää mitä syövän tutkimuksessa on tehty”, sanoo lääkäri Tuomo Alanko syöpäsairaala Docratesista.

Jokainen genomi on erilainen, täysin omanlaisensa. Kun paperilla kylmän näköinen genomidata muutetaan musiikiksi, syöpä saa ikään kuin äänen: me voimme aistia ja tuntea sen.

”Haluamme tämän musiikin syntymisen avulla saada ihmiset pysähtymään ja ymmärtämään konkreettisesti, mikä kaikki voisi olla mahdollista. Syövänhoidon kehitysaskelien myötä tulevaisuus on jo täällä, ja tämä haastaa myös koko toimintaympäristömme muuttumaan”, Rochen lääketieteellinen johtaja Anssi Linnankivi kertoo.

Katso musiikin syntymästä kertova minidokumentti ja tutustu syöpägenominsa musiikin säveltämiseen lahjoittaneen syöpäpotilaan, Markun tarinaan.